perjantaina, lokakuuta 13, 2006
Globalisaatio on kuuma aihe
Käsittelimme Pohjoisen Tutkimusfoorumissa Pohjois-Suomen tietotyön kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia. Samaa teemaa sivutaan myös laajemmalti koko EU:n puitteissa. Valtion korkeimmalla tasolla globalisaatioaihe on ollut näyttävästi esillä, ja on luvassa, että aiheen tarkastelu tulee samalla tavoin vielä jatkumaankin. Pääministeri Vanhasen amerikkalaiselta professori Richard Baldwinilta tilaaman globalisaatioselvitys Globalisation: the great unbundling(s) julkistettiin 20.9.2006.
Raportti korostaa, että globalisaatio muuttuu entistä arvaamattomammaksi. Äkilliset ja vaikeasti ennakoitavat muutokset kuuluvat globalisaation uusiin pelisääntöihin. Tähän sisältyy, että on vaikea ennustaa voittajia ja häviäjiä. Ennakoimattomuutta lisää toimijoiden väliset kompleksiset vuorovaikutukset liiketoiminnoissa. Maailmanlaajuinen kilpailu voi viedä myös Suomesta koulutetun väen töitä, ei vain teollisuustöitä. Kilpailu muuttuu yritysten välisestä kilpailusta osaamisryhmien ja yksilöiden väliseksi. Eivät perinteistenkään turvattujen ammattien edustajat eivät ole erossa globalisaatiolta. Kansainvälisen yrityksen ekonomi tai insinööri voi huomata työnsä siirtyvän Kiinaan tai Venäjälle. Turvallisuuspalvelutkin voidaan toteuttaa etätyönä Intiasta.
Globalisaatiotilanteeseen sisältyy kriisien aineksia, joihin pitäisi suhtautua päättäväisesti.
Baldwinin raportti järkyttää myös suomalaista koulutusajattelua. Pitkä koulutus tai esim. tietotekninen osaaminen ei suojaakaan Suomen työvoimaa. Nyt ei ole it-insinööreistä pulaa, mutta metalliteollisuus ja rakennusala kaipaavat kipeästi hitsaajia ja asentajia. Yleisesti viestitään, että nuorien ei kannatakaan mennä yliopistoon, vaan mieluummin ammattikoulun putkiasentajalinjalle. Alipalkattuja akateemisia on jo nyt suuri joukko.
Jos esimerkiksi tuotekehitys, tietohallinto ja rahoitus voidaan hoitaa Intiasta käsin, niin aina kuitenkin tarvitaan paikallistuntemusta. Oma kieli ja oma lainsäädäntö voivat suojata ulkomaiselta kilpailulta. Vaikeasti korvattavia ovat myös henkilökohtaiset kontaktit. Nämä seikat korostavat varmasti toimivien ja monipuolisten palvelujen sekä verkostojen merkitystä.
Suomessa uskotaan vahvasti tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin. Vastikään hallituksen julkaisemassa uudessa tietoyhteiskuntastrategiassa jo aivan sen alkukappaleessa korostetaan, että tarkoituksena on tämän kehityksen avulla päästä kiinailmiöstä kohti suomi-ilmiötä. Tämä erityisesti asettaa haasteita sähköisen kommunikaation vahvistamista Pk-sektorin liiketoiminnassa. Ja luonnollisesti kaiken perustana on tietoyhteiskunnan perusratkaisujen toiminnan haavoittuvuuden estäminen ja luottamuksen ylläpitäminen.
Tämän blogin aineistojen
käyttöoikeutta koskee
Creative Commons
lähde mainittava 3.0 -lisenssi.
Lähetä kommentti