Pohjois-Suomen tietoturvallisuusverkosto

Tämä blogi on erityisesti Pohjois-Suomen tietoturvallisuusverkoston toimintaa tarkasteleva foorumi. Verkostomme asia-aiheena on tietoturvallisuus ymmärrettynä laajasti, mutta mitä se sitten tarkoittaa, että toimimme verkostona. Myös tietoturvallisuusverkosto toimii yleisten verkostoperiaatteiden mukaisesti.

Käsitykseni on, että aito verkosto on aina itsestään syntynyt ja kehittyy sekä sitten myös joskus kuolee itsestään. Verkosto on myös osiltaan jatkuvassa uusiutumisen tilassa. Toisin sanoen mikään yksittäinen toimija ei voi johtaa verkostoa – jos ei nyt oteta huomioon jotain jumalallisia vaikuttajia. Myöskään tällainen verkosto kokonaisuudessaan ei ole kokonaisuutena tarkkaan määriteltävissä. Yleisesti tarkastellen verkostolla ei siis ole määriteltyä tai sovittua johtajaa eikä myöskään johtamisjärjestelmää sanan varsinaisessa merkityksessä. Tästä seuraa, että verkostolla ei myöskään voi olla yhteisesti jaettuja arvoja tai normeja, sovittuja toimintaperiaatteita, -politiikkaa, tai –strategiaa. Verkostossamme voi olla mukana aina myös sellaisia, jotka eivät ole kaikkien muiden mielestä toivottuja tai haluttuja. Itse asiassa verkossamme voi olla myös jopa joidenkin mielestä tyhmiä tai vihamielisiä, eikä näiden vaikutuksia voi täysin estää.

Johtamisaihe on ollut vahvasti esillä kaikissa verkostoaihetta käsitelleissä tilaisuuksissa ja kirjoituksissa. On esitetty kysymyksiä: Eikö ongelmana ole juuri verkostojen johtaminen, ja mitä tietoa sitä varten on saatavissa? Miten kannattaisi mitata verkostojen kustannus-hyöty-suhdetta? Miten verkostoitumista voisi edistää XXX-alueella? Miten voitaisiin vaikuttaa julkisen sektorin verkostotaitoihin ja muutosvastarintaan? Mitä kriteerejä olisi priorisoitava, kun puhutaan tuottavista verkostoista? Mikä on kriteeri sille, että kaksi verkoston osapuolta voidaan katsoa ”verkottuneeksi”?

Johtaminen verkostossa palautuu verkoston kunkin yksittäisen toimijan (organisaation tai yksilön) omaksi sisäiseksi johtamiseksi. Mikä vaikutus tällä sitten on koko verkoston rakenteeseen ja toimintaan, riippuu erityisesti voimasuhteista ja kommunikoinnin tehokkuudesta verkostotoimijoiden kesken. Valdis Krebs on määritellyt toimijan verkostossa vaikuttamista kuvaavia tunnussuureita:

• Aktiivisuus (activity)= tehokas toimiminen verkossa
• Pääsy (access) = pääsy verkoston resursseihin
• Tavoittavuus (reach)= vaikutusulottuvuus, kytkeytymiskyky toisiin toimijoihin ja sen nopeus
• Ohjaus (control) = ohjausvoima verkoston resursseihin
• Valta (power) = vaikutusvalta saada asiat tehdyksi

Koska kaikki verkostotoimijat ovat itsenäisiä, heillä on myös jokaisella omat intressinsä olla mukana tai pyrkiä pysymään verkostossa. Entistä enemmän verkostotoimijoina ovat yritysten ja organisaatioiden sijasta yksilöt. Verkostossa on aina olemassa eri intressien välillä ristiriitoja. Kunkin toimijan ja myös koko verkoston kannalta on hyödyllistä monenvälinen Win / Win –toiminta ja toimijoiden jatkuva oppiminen. Millaiseksi verkoston toiminta muodostuu, riippuu paljon toimijoille koituvista transaktiokustannuksista.

Yleisesti arvostetuissa yritystoimintaa koskevissa verkostotutkimuksissa ja kehityshankkeissa tarkastellaan pääasiallisesti esim. tiettyjen vahvojen yritysten tai muiden organisaatioiden ympärille luotuja toimittaja-, asiakas- tai partneriverkostoja. Näissä myös normaalisti tuodaan esille yhteisiä arvoja, strategioita ja kehitysohjelmia. Tällaiset verkostot ovat kuitenkin verkostomielessä hyvin erikoistapauksia tai suorastaan surkastuneita, ja ne voidaan nähdä monesti yritysten ulkoistettuina jatkeina tai suorastaan ”orjaverkostoina”. Helposti tulee mieleen, että bisnesmielessä hyödyllisintä olisi paradoksaalinen tilanne, missä toimijat tietoisesti hyödyntävät verkostoissaan sekä tiettyä systemaattisuutta että ”verkostovallattomuutta”. Ja sitä paitsi tämähän juuri vastaakin luonnollisia realiteetteja ympärillämme. Paitsi että miten tietoisia olemme asian suhteen?

# posted by Juhani Anttila @ 10:40